Elina Järvi, Tiina Hotti ja Olga Poppius: Error. Mielen häiriöitä

Kansikuva kustantajan sivuilta
Mielenterveyden häiriöt koskettavat yhä useampaa suomalaista. Vaikka mielenterveyden häiriöt ovat eri tavalla esillä ja niistä puhutaan jossain määrin hyväksyvämpään sävyyn kuin ennen, ei sairauden leima välttämättä ole haalistunut. Useimmilla meistä on tiukassa istuvat mielikuvamme esimerkiksi masennusta, skitsofreniaa tai anoreksiaa sairastavasta ihmisestä. Mielen sairastuminen lyö yhä edelleen ihmisen otsaan leiman, jonka takaa ihmistä itseään on vaikea nähdä.

Tässä kirjassa esiin nousevat ihmiset diagnoosiensa takana. Viisitoista arvokasta ihmistä kertoo oman elämäntarinansa ja avaa lukijoille sitä, millaista on elää järkkyneen mielen kanssa. Osa tarinansa jakaneista on julkisuuden henkilöitä, ja kirjassa he päästävät lukijat näkemään sitä puolta elämästään, jota ei välttämättä muuten nosteta ensimmäisenä esille.

Kirjassa tarinansa kertovilla ihmisillä on erilaisia diagnooseja. On masennusta, syömishäiriötä, epävakaata persoonallisuutta, skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja paljon muuta. Diagnoosien lisäksi on kuitenkin aina ihminen ja hänen elämänsä, menneisyys, nykyhetki ja tuleva. Moni liittää aiemmat elämäntapahtumat mielenterveyden häiriön puhkeamiseen. Esimerkiksi lapsuudessa koetut traumat ovat voineet olla osaltaan laukaisemassa sairauden puhkeamista.

Myös mielenterveyden hoitaminen on kirjassa esillä. Kirjassa tarinansa kertovilla on ollut ja on paljon kontakteja erilaisiin hoitopaikkoihin ja hoitohenkilöstöön. Kuten kaikessa muussakin, joskus kemiat ihmisten välillä toimivat ja joskus eivät. Mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailuun tuntuu silti kirjan tarinoiden perusteella olevan liian vaikea saada apua. Monet kritisoivat lääkehoitoa ja kokevat että sitä tuputetaan, mutta useimmat toteavat kuitenkin että lääkehoito on yksi tärkeä hoitomuoto muiden joukossa. Turhan usein lääkitys tuntuu kuitenkin olevan se ainoa tarjolla oleva apu, terapiaan voi olla vaikea päästä vaikka sitä itse haluaisikin.

Mielenterveyden häiriö voi invalidisoida ja eristää ihmisen yhteiskunnasta. Siksi on surullista, että toimeentulosta pitää taistella esimerkiksi Kelan kanssa. Lomakkeiden täytön vaikeus ja päätösten epäoikeudenmukaisuus nousivat esille monessa tarinassa. Joillakin oli mennyt vuosia toimeentulosta taistelemiseen, eikä vuoden mittainen kuntoutustuki ole pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu. Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujiin vaihtelee, ja vaikka osa-aikainen työ olisikin monelle mahdollista ja toipumisen kannalta hyväksi, voi työnantajan asenne ja joustamattomuus nousta helposti esteeksi.

Kirja on kiinnostavaa ja silmiäavaavaa luettavaa. Jokaisen viidentoista ihmisen oma ääni ja elämäntarina pääsevät esille, ja samalla lukija joutuu kyseenalaistamaan omia ennakkoluulojaan erilaisia sairauksia kohtaan. Kirjaa ei tarvitse lukea kannesta kanteen, vaan tarinoita voi lukea siinä järjestyksessä kuin itse haluaa. Jokaisesta tarinansa jakaneesta on kaksi taidolla kuvattua valokuvaa tekstin lomassa. Kuvista välittyy ilo, ja ne toimivat hyvin tekstin tasapainottajina: ne muistuttavat lukijaa, että mielenterveyden häiriö ei ole jokapäiväistä mustuutta, vaan väliin mahtuu myös aurinkoisia hetkiä. Toisaalta ne konkretisoivat osaltaan sitä, että kuka vain voi sairastua, eikä mielen sairaus välttämättä näy ollenkaan ulospäin. Siksi on tärkeää muistaa kysyä kuulumisia myös niiltä, jotka näyttävät ulkoisesti pärjäävän elämässään loistavasti. Pään sisällä tunnelmat voivat kuitenkin olla ihan toisenlaiset.

Jokaisesta kirjan julkaisuvuonna 2016 myydystä kirjasta lahjoitetaan 0,50€ Mielenterveyden keskusliitolle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Paluu Nummelan ponitallille