Jessica Brockmole: Kirjeitä saarelta

Kuva kustantajan sivuilta
Kirjeitä saarelta on kirjeromaani, jossa kaksi maailmansotaa limittyvät toisiinsa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Elspeth Dunn, nuori runoilija Skyen saarelta, saa ensimmäisen ihailijakirjeen amerikkalaiselta David Grahamilta. Kirjeenvaihto jatkuu ja muuttuu ystävyydeksi ja lopulta rakkaudeksi kunnes sota muuttaa molempien elämän.

Toisen maailmansodan aikana Elspethin tytär Margaret kirjoittaa sodassa olevalle Paulille ja kotiin äidilleen. Elspeth varoittaa Margaretiä rakastumasta sodan aikana, eikä Margaret voi ymmärtää, miksi äiti on asiasta niin kiihtynyt. Elspethin ja Margaretin taloon osunut pommi paljastaa kätketyt kirjeet Elspethin nuoruudesta, ja Elspeth lähtee kirjeet mukanaan etsimään menneisyyden haamuja. Margaretille jää vain yksi kirje, jonka joku David on kirjoittanut jollekin Suelle, eikä hän ymmärrä mitä tekemistä hänen äidillään on kirjeiden kanssa. Elspeth ei ole kertonut Margaretille juuri mitään elämästään ennen hänen syntymäänsä, ja Margaret päättää selvittää, mitä Elspethille tapahtui edellisen sodan aikana.

Tämä oli ihana kirja, jonka tarinan kertomiseen kirjeet sopivat. Luulen, ettei tarina olisi ollut yhtä hyvä muulla tavalla kerrottuna. Eri aikatasot vaihtelivat, joka toisessa luvussa seurattiin Elspethin elämää ensimmäisen maailmansodan aikana ja  joka toisessa luvussa Margaretin kirjeitä toisen maailmansodan aikana. Luvut täydensivät toisiaan hyvin varsinkin tarinan loppuvaiheessa, eikä aikatasojen vaihtuminen sekoittanut tarinaa. Tietysti luvut usein loppuivat hiukan jännittävästi, niin että lukiessa sopivasti harmitti kun tiesi että jatkoa joutuu hetken odottamaan. Tämä toi minusta sopivaa jännitettä lukemiseen, niin että lopulta ahmin kirjan loppuun. Tempokin tarinassa muuttuu loppua kohden, alussa eletään rauhan aikaa ennen toista maailmansotaa, ja tunnelma on iloinen ja rauhallinen. Tarinan edetessä tunnelmat ja tempo vaihtelevat, juuri sopivasti.

Tämä oli pitkästä aikaa sellainen sodan aikaan sijoittuva kirja, jota oli ihana lukea ja josta jäi hyvä mieli. Googlesta piti katsoa, missä Skyen saari on ja miltä siellä näyttää. Matkailusivustolla oli aika huikeita kuvia, saari vaikuttaa mielenkiintoiselta matkailukohteelta.

Kommentit

  1. Tätä voisi ajatella lukeakin...pistämpä nimen mieleen!

    VastaaPoista
  2. Olin jo ihan unohtanut koko kirjan, vaikka aioin tämän lukulistalle laittaa. Tässä on mielenkiintoinen aihe ja minua on aina kiehtonut tällaiset menneisyyden salaisuudet, jotka paljastuvat vähä vähältä, samoin historia on suosikkigenrejäni. Kiitos muistutuksesta ja hyvästä arviosta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tosiaan salaisuus paljastuu pikkuhiljaa ja lukijaa ihanasti harhautetaan monessa kohtaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Mitä mieltä sinä olet?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Paluu Nummelan ponitallille