Gayle Forman: Jos vielä jään (kirja + leffa)

Kuva Finnkinon sivuilta
Jos vielä jään kertoo Miasta, jonka elämä muuttuu kirjaimellisesti kertarysäyksellä yhtenä lumisena päivänä. Hän herää kolaripaikalta ja huomaa olevansa kunnossa, mutta kummallisen tunnoton. Kun hän näkee itsensä makaamassa tien pientareella, hän tajuaa olevansa jonkinlainen haamu elämän ja kuoleman välissä. Kukaan ei näe eikä kuule häntä, ja hän joutuu yksinään selviytymään sekä huonoista uutisista että päätöksenteosta. Hänen itsensä vastuulla on päättää, lähteäkö vai jäädä.

Yleensä haluan lukea kirjan ensin ja vasta sitten katsoa siitä tehdyn elokuvan, mutta tämän kanssa kävi toisin päin. Vaikka kirja on ohut, ei sen lukemiseen löytynyt aikaa ennen leffaa, enkä vielä viikko leffan jälkeenkään ole ehtinyt lukea sitä ihan loppuun. Tämän kirjan kohdalla ei kuitenkaan oikeastaan haitannut, että kirjan lukee jälkijunassa, sillä leffa noudattaa kirjaa aika hyvin (siihen asti kun olen sitä ehtinyt lukea). Sekä leffassa että kirjassa tapahtumat kulkevat kahdella aikatasolla: ensin ollaan Mian kanssa sairaalassa ja seurataan tapahtumia siellä ja sen jälkeen siirrytään takaumana seuraamaan hetkiä Mian elämästä ennen onnettomuutta.

Jos vielä jään kertoo nuorten ihmisten elämästä, valinnoista ja rakkaudesta. Se on kertomus Mian ja Adamin seurustelusta, siitä, miten kaksi erilaista ihmistä päätyivät yhteen ja miten sovittavat erilaiset maailmansa toistensa maailmoihin. Miaa ja Adamia yhdistää musiikki, tosin hyvin erilainen musiikki. Mia on lahjakas sellisti ja rakastaa klassista musiikkia (vaikka onkin punk-/rock-henkisten vanhempien lapsi) ja Adam laulaa bändissä, jonka ura on nousukiidossa. Mia näkee itsensä erilaisena kuin muut (kuten varmaan aika moni nuori), eikä osaa heittäytyä täysillä suhteeseen Adamin kanssa. Mia kipuilee muutenkin sen kanssa, millainen hänen pitäisi olla, mikä on yleisesti hyväksyttyä ja mikä ei.

Suuria, koko elämää koskevia päätöksiä pitää tehdä jo hyvin nuorena. Monelle yläkouluikäiselle tulevan ammatin miettiminen tuntuu tuskastuttavalta, eikä kovin moni varmaan lukioikäisenäkään ole sen viisaampi jatkokoulutusvalintoja tehdessään. Mia painii samojen asioiden äärellä, sillä hän voisi päästä New Yorkiin Juilliardin musiikkikouluun, mutta se tarkoittaisi muuttamista maan toiselle puolelle kauas kotoa ja kauas Adamista. Adamin bändi menestyy kotiseuduillaan, eikä Adam voisi lähteä mukaan New Yorkiin. Eri vaihtoehtojen kanssa tasapainoileminen on raskasta, vaikka Mia ei tiedäkään, pääseekö edes kouluun sisään.

Leffateatterissa suurin osa muista katsojista oli teini-ikäisiä, ja sen ikäisille kirja ja elokuva varmaan on suunnattukin. Toisaalta elokuvan teemat olivat sellaisia, jotka mietityttävät ihmisiä iästä riippumatta, ja vielä illallakin päähän putkahteli ajatuksia omista valinnanpaikoista ja siitä, mitä sitten jos jokin vastaavanlainen tapaturma sattuisi omalle tai läheisen kohdalle. Nenäliinat olivat kyllä tarpeen etenkin elokuvaa katsoessa.

Lisätietoa elokuvasta Finnkinon sivuilla.

Gayle Forman: Jos vielä jään (If I stay, suom. Ulla Selkälä)
Kustantaja: WSOY 2009
Sivuja: 214
Mistä luettavaksi: Kirja ja leffaliput SF-Filmiltä


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Enni Mustonen: Pohjatuulen tarinoita

Satu Rämö: Talo maailman reunalla

Paluu Nummelan ponitallille